Luin moneen kertaan ANNA-lehdestä tarinan romanian romaneista. Juttu oli hyvä ja antoi uuden näkökannan näihin "kerjäläisiin" joita olemme maahamme "saaneet". SIELLÄ OLI PIENIÄ LAPSIA! Pienin oli puolivuotias jolle isi lappasi jugurttia suuhun. Suomen sosiaaliviranomaiset olivat käyneet katsomassa 2 perheen asuntona toimivan asuntovaunun ja olivat sitä mieltä että se on riittävä koti lapsille.... 

Minä usein olen aivan kypsä tähän maalaisidylliini peltojen keskellä. Matkaa kaupunkiin on 8 kilsaa. 2 autoa pitää olla. Talo on 100 neliöinen ilman vaatehuonetta. Keittiö on suuri. On 2 pakastinta, jääkaappi, mikroaaltouuni, uuni, kahvinkeitin,  vedenkeitin,leivänpaahdin, astianpesukone, radio, sauvasekoitin, käsivatkain, blenderi, toastgrilli, iittalan lasit ja arabian lautaset, hacmanin aterimet,sähköt, juokseva vesi.

Kylpyhuoneessa on 80-luvun laatat... mutta siellä on suihku sekä sauna ja se on samassa rakennuksessa, vesi ei ole loppunut koskaan. On pyykkikone ja kuivausrumpu.

Kannattais rouvan olla tyytyväinen elämäänsä ja lopettaa se valitus. Lisään tähän vielä että olen terve, mieheni on terve (lukuunottamatta pari viikkoa kestänyttä flunssaa). 2 lastani ovat terveitä, asuvat kanssamme tässä talossa ja toinen ajaa skootterilla kouluun ja harrastuksiin.